18. syyskuuta 2017

Oletko tyytyväinen itseesi ja elämääsi?

Eräs lukijani tiedusteli minulta tämän postauksen otsikoksi päätynyttä kysymystä. Kysymys herätti minussa paljon ajatuksia, ja sen inspiroimana ajattelin kirjoittaa aiheesta oman postauksen. Olenko tyytyväinen itseeni ja elämääni? Lähdetääs purkamaan tätä aihetta tarkastelemalla ensin, mitä tyytyväisyys oikeastaan on? Minusta tyytyväisyys kiteytyy hyvin lauseessa: "Hyvä näin." Koen siis tyytyväisyyden olevan yksinkertaisimmillaan sitä, ettei ihminen koe tarvitsevansa mitään yhtään sen enempää tai vähempää. Tyytyväinen ihminen kokee, että näin on nyt hyvä.

Yhdeksänvuotiaana äitini kysyessä minulta ja muutaman vuoden vanhemmalta siskoltani: "Asteikolla 1-10, kuinka tyytyväinen olet elämääsi?" Minä vastasin 8,5 ja siskoni vastasi 10+. Kuultuani siskoni vastauksen nostin tietenkin hieman omaa arvosanaani, mutta mielestäni tuo "8,5" kertoo aika paljon minusta. Olen nimittäin lapsesta asti ollut perusluonteeltani hieman tyytymätön, mikä on vaikuttanut kunnianhimoisuuteeni sekä ajanut minua kohti täydellisyyden tavoittelua. Nuorempana olin pesunkestävä perfektionisti. Kaiken piti olla just eikä melkein! Ja jos ei ollut, oli naama herkästi nurinpäin. Iän ja kokemuksen myötä olen kuitenkin oppinut olemaan sekä itseäni että muita kohtaan armollisempi; hyväksymään epäonnistumiset osana elämää ja hellittämään asettamieni vaatimusten suhteen. Mutta vaikka olenkin oppinut "chillaamaan", puskevat perfektionistiset luonteenpiirteeni kuitenkin valitettavasti aika ajoin esiin tietynlaisissa asioissa ja tilanteissa. Tälläinen asia on esimerkiksi se, että mulle on aina ollut aika vaikeaa olla täysin tyytyväinen itseeni ja elämääni preesensissä. 

"Sitten kun..." -ajatusmalli on minulle surullisen tuttu. Sitten kun voitan Suomen mestaruuden... Sitten kun minulla on vakituinen parisuhde... Sitten kun valmistun ylioppilaaksi... Sitten kun voitan Euroopan mestaruuden... Sitten kun pääsen yliopistoon lukemaan kauppatieteitä... Sitten kun minulla näkyy sixpack... Sitten kun olen saanut kandin valmiksi...  Sitten kun olen valmistunut maisteriksi... "...voin olla tyytyväinen." Mutta todellisuudessa tavoitteeni saavutettuani minulla onkin jo uusi päämäärä kiikarissa. Sanotaan, että tyytyväisyys tappaa kehityksen. Koen tyytymättömyyteni samaan aikaan sekä siunauksena että kirouksena. Ilman sitä en ehkä olisi yhtä kunnianhimoinen, enkä esimerkiksi saavuttanut elämässäni asioita, joista olen ylpeä. Mutta ilman sitä osaisin ehkä arvostaa niitä elämän pieniäkin asioista enemmän ja nauttia sekä iloita niistä isommin juuri silloin, kun ne tapahtuvat. On niin paljon helompaa selata vanhoja kuvia ja huokailla, kuinka hyvin asiat silloin olivatkaan. 

En tiedä, tappaako tyytyväisyys kehityksen, mutta sen tiedän, että kehitys piru vie tappaa tyytyväisyyden. Se nimittäin koukuttaa ja sitä alkaa janota jatkuvasti lisää. Itse löydän jatkuvasti kehitettävää ja parannettavaa. Olen tyytyväinen itseeni ja elämääni usein imperfektissä. Ja jotten tulisi nyt täysin väärinymmärretyksi, haluan selventää, että tottakai järjellä ajateltuna tiedostan, että minulla on asiat paremmin kuin hyvin ja elämääni on mahtunut lyhyempiä ja pidempiäkin aikoja, kun olen ollut lähestulkoon täydellisen tyytyväinen olooni ja elooni. Jos nyt kuitenkin pitää lähteä yleistämään, niin tyytymättömyyden puolelle vaakakuppini kallistuu. Haluaisin kovasti omaksua vahvemmin seuraavassa lauseessa kiteytyvän ajattelutavan: "Be happy with what you have while working for what you want." Eli omin sanoin: olla ylpeä ja tyytyväinen sekä nauttia siitä, mitä on, samalla, kun tekee töitä peppu hiessä tavoitteidensa eteen!

IMG_9212 (1)

IMG_9108

IMG_9320 (1)

IMG_9179 (1)

IMG_8936

Huippua alkavaa viikkoa teille kaikille! Muistakaa olla ylpeitä jokaisesta askeleesta, jonka otatte päästäksenne lähemmäs tavoitteitanne ja unelmianne. 

11. syyskuuta 2017

Vinkkejä rapujuhliin

Heippa ihanat!

Meidän perheessä vietettiin reilu viikko sitten jo perinteeksi muodostunutta elo-syyskuun vaihteeseen ajoittuvaa rapujuhlaa. Kyseinen juhla on aina ollut todella odotettu tilaisuus perheemme kesken. Se on sellainen hetki, kun saamme koko konkkaronkkamme kasaan ja pääsemme nauttimaan hauskasta sekä ennen kaikkea rennosta yhdessäolosta. Sillä ainakaan meidän perheessä isukki kaatamassa kirkasta viinaa snapsilasiin heti, kun on saanut edellisen kulautettua irvistellen kurkkuunsa ei ole se kaikista tavanomaisin näky. Tätä syksyn pimeitä iltoja lämmittävää perinnettä haluan vaalia tulevaisuudessakin. Ja minusta olisi ihan huippua joku vuosi järjestää myös omat rapujuhlat ystävilleni - voin vain kuvitella, kuinka hilpeä (lue: levoton) tunnelma siellä vallitsisi, haha!

IMG_9380

IMG_9442

IMG_9377

IMG_9437

top Nelly.com, pants Zara, heels Mango, watch Daniel Wellington

IMG_9362

Vinkkejä rapujuhliin

Juhlien järjestäjän muistilista: 

✔ Varaa rapuja vähintään 8-15 kpl/per henkilö, sillä ravuissa on suuresta koostaan huolimatta melko niukasti syötävää.

✔ Rapujen lisäksi tarjotaan yleensä paahtoleipää, voita ja tilliä. Usein tarjolla on kuitenkin myös alkukeitto tai -salaatti sekä muita kyseiseen juhlaan sopivia ruokia, kuten esimerkiksi silliä, mätiä, smetanaa, punasipulia, katkarapuja, jokirapuja etc.

✔ Kata näyttävästi ja leikkisästi: pöytäliina, rapulyhdyt, rapuveitset, lautasliinat ja esiliinat ovat olennainen osa juhlia. Rapujen syönti on todella sotkuista hommaa, joten lautasliinoja kannattaa varata useampi per henkilö! Kattauksessa punainen ja valkoinen ovat aina varma valinta. Ravut tarjoillaan usein isosta, laakeasta astiasta ja koristellaan tillillä.

✔ Leivänpaahtimia on hyvä olla enemmän kuin yksi.

✔ Sormien huuhtelukulhot tai savetit ovat must have, sillä kukapa haluaisi sormiensa haisevan ravulta koko loppuiltaa. Sormien huuhtelukulhoon voi upottaa esimerkiksi sitruunaviipaleita tai rosmariinin oksia.

✔ Juomapuoli on kunnossa, kun pöydästä löytyy esimerkiksi tervetulomaljat, valkoviiniä, olutta, snapseja, kivennäisvettä, vettä sekä alkoholittomia vaihtoehtoja.


Aktiviteetteja:

✔ Maljapuheet.

✔ Ravunsyönti"kurssi", jossa yksi kokenut konkari näyttää muille opastaen esimerkkiä.

✔ Kiitospuheet.

✔ Snapsit ja snapsi- eli juoma- eli rapulaulut. Hyvä idea on tulostaa jokaiselle vieraalle oma rapulaulu-vihko. Näin ollen kukaan ei voi kieltäytyä hoilaamasta mukana ainakaan sillä verukkeella, ettei osaisi sanoja. ;-)

(Lähde rapujuhlat.com)

IMG_9441

IMG_9390

IMG_9431

IMG_9480

IMG_9473

Seuraavana aamuna olin omassa elementissäni, kun pääsin kattamaan ja valmistamaan aamiaisen koko porukalle. Lopputulos ei ollut yhtään hullumpi, vaikka itse sanonkin!

Kivaa alkavaa viikkoa teille kaikille.